Kun monien vuosien jälkeen palaa juurilleen, sinne mistä kaikki sai alkunsa, muuttuujälleen lapseksi. Vaikka suurimman osan elämästäni olen elänyt aivan toisenlaisissaympäristöissä, kotiseudussa on jotain, mikä puhuttelee suoraan sydäntä. Tunnistan lapsuuden tuoksut, vastaleikattu ruoho, pihka, tuore leipä. Tunnenlämpimän ruohon paljaita jalkojani vasten ja kylmän joen veden, joka saa koko kehonvärisemään. Mutta ennen kaikkea tunnen itseni rikkaaksi. …
När man efter så många år återvänder till sina rötter, till platsen där allt en gångbörjade, förvandlas man till barn på nytt, på något sätt. Känslan av förväntan. Trots attstörre delen av mitt liv har utspelat sig i helt andra miljöer, är det något medhembygden som talar direkt till hjärtat. Jag känner barndomens dofter, nyklippt …
Även om min barndom inte var inlindad i bomull, rymmer dess minnen värme,rädsla, glädje och något som inte kan mätas i kvadratmeter eller modernabekvämligheter. Det här är berättelsen om huset som fostrade mig och lämnadeett avtryck som inte bleknar. De första åren av min barndom tillbringades i ett hus där livet levdes tätt inpå,men varmt, …
Vaikka lapsuuteni ei ollut pumpuliin kääritty, sen muistoissa on lämpöä, pelkoa,iloa ja jotain sellaista, mitä ei voi mitata neliömetreillä tai nykyaikaisillamukavuuksilla. Tämä on tarina talosta, joka kasvatti minut ja jätti jäljen, joka eihaalistu. Lapsuuteni ensimmäiset vuodet kuluivat talossa, jossa elettiin tiiviisti muttalämpimästi, kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Asuin kuusivuotiaaksi astivanhempieni ja kolmen sisarukseni kanssa, samassa rakennuksessa, jonka …
Alina stirrade på sina händer, täckta av blod och smuts, och de skakadeokontrollerat. Hon flyttade blicken till lastbilarna som anlände utan uppehåll, enoändlig ström som förde med sig sårade.Det var juli. Solen brände obarmhärtigt, vilket gjorde det redan tunga arbetetännu mer kvävande. Männens rop, jämmer och snyftningar ekar fortfarande imina öron än idag. ”Men nu …
Vaikka maailma särkyy, syntyy silti uutta elämää. Pienellä tilalla, jonne suru on asettunut isän jäätyä palaamatta rintamalta, Alina yrittää pitää koossa sen, mikä uhkaa hajota. Hänen lapsuudenystävänsä Elvi kirjoittaa sodan varjosta, jossa ”täällä haisee aina veri”, ja nauru on käynyt harvinaiseksi. Mutta kaiken keskellä syntyy vasikka, tumma, elävä ja jonka otsassa loistaa valkoinen tähti. ”Tähtityttö,” …
Vinden bär med sig minnen från svunna tider,den viskar drömmar och önskningar, av Lapplands magiska vidder.Dess beröring är mjuk och mild,den för dig med, till tankar i still. I minnen dansar levande och döda,de blickar mot horisonten, där själar väntar i det sköna.Följ med i vindens svep,fatta tag i den tunna linans grep. Vinden bär …
Tuuli tuo tullessaan menneen ajan muistoja,se kuiskaa unelmia ja toiveita, niitä lapin maan taikoja.Sen kosketus on lempeä ja hellä,se vie mukanaan mielensä siellä. Muistoissa elävät ja kuolleet tanssivat,he katsovat horisonttiin, sinne missä sielut odottavat.Tule mukaan tuuleni viimaan,ota kiinni ohueen siimaan. Tuuli lennättää sinut muistoihin muinaisiin,Ikivanhojen aikojen esi-isiin.Tanssi elävien ja kuolleiden kanssa,siellä lapin maan taikojen maassa. …
Aureli, Flodlandets dotter, lever i en stillsam by vid flodens kant, där naturen och de gamla föreställningarna vandrar sida vid sida i vardagen. Inom henne bor vissheten om att vara annorlunda, en förmåga att höra skogens röst och ana det som ännu inte skett. När korpen kommer med sin varning och det förflutna vaknar till …
Aureli, Jokimaan tytär, elää hiljaisessa kylässä joen varrella, jossa luonto ja muinaiset uskomukset kulkevat arjessa mukana. Hänen sisällään elää tieto erilaisuudesta, kyvystä kuulla metsän ääni ja aistia tuleva. Kun korppi tuo varoituksen ja menneisyys herää henkiin, Aureli joutuu kohtaamaan kohtalonsa ja sen, mitä ei voi paeta. Osa I Yö ja varjo Pirtissä leijui savua. Tulipaikan …