Jag växte upp mitt i skogen.På en plats där träden viskade och en liten å sjöng sina egna sagor.Den ån… den var liten, men för mig var den hela världen.På somrarna sprang jag barfota längs dess strand.Jag byggde dammar av stenar och kvistar,såg hur vattnet tålmodigt slingrade sig förbiprecis som tiden rör sig förbi oss …
Kun tulikettu juoksee tunturien yllä, yön syleilyssä, pysy liikkumatta.Anna hiljaisuuden täyttää sielusi ja yön rauhan laskeutua ympärillesi.Kun taivas syttyy ja pohjoisen valo tanssii,anna sen liekkien kietoa sinut, tuoden sydämeesi rauhan. Jos kuiskaat sen nimen tuuleen,valon pehmeä huntu laskeutuu ympärillesi.Se tuo mukanaan rauhan, joka on syntynyt ikivanhoista sanoista,ja kuiskaa paikasta, jossa ei ole murhetta eikä kiirettä. …
När eld-räven springer över fjällen, stå stilla.Låt stillheten fylla dig och låt nattens lugn sjunka in.När himlen tänds och norrskenet dansar,låt dess flammor svepa omkring dig och ge ro till hjärtat. Om du viskar dess namn i vinden,kommer ljuset att sprida sig som ett täcke över dig.Det bär med sig frid från fjällens toppar,och viskar …
En resa till Finland har stannat kvar särskilt starkt i mitt minne. Det var många årsedan, barnen var små och vi åkte till mormor och morfar för att fira jul. Jag hadeså entusiastiskt berättat för barnen om ”en riktig vinter”, om pulkabackar,skidutflykter, rosiga kinder och snöslott under stjärnhimlen. Jag var ju självuppvuxen med långa vintrar …
Yksi mieleeni erityisesti jäänyt matka Suomeen tapahtui vuosia sitten, kunlapseni olivat vielä pieniä. Olimme matkalla mummolaan viettämään joulua. Olininnoissani koska halusin näyttää lapsilleni, millainen on oikea talvi. Olinhan itsekasvanut pitkien ja kylmien talvien keskellä, jolloin posket punoittivat pakkasessa,ripset jäätyivät kiinni toisiinsa ja varpaat tuntuivat välillä lähinnä jääpuikoilta. Sekuului asiaan, kun kierittiin lumihangissa ja rakennettiin linnoja …
Som för så många unga vuxna tog äventyrslusten till slut över även hos mig. Envilja att bryta mig loss, pröva mina egna vingar och se hur långt de skulle bäramig. Fast jag som barn varit den blyga och tystlåtna iakttagaren, den som drogsig undan i hörnen, som fick hemlängtan redan på klassresor, bar jag inom …
Kuten niin monella nuorella aikuisella, myös minulla seikkailunhalu vei lopultavoiton. Tahto irrottautua, kokeilla omien siipien kantavuutta ja nähdä, mihin astine minut kantaisivat. Vaikka olin ollut lapsena se ujo ja hiljainen tarkkailija, sejoka vetäytyi nurkkiin, jolla oli koti-ikävä jo pelkällä luokkaretkellä, tunsinsisälläni palavan kaipuun johonkin uuteen. Lopulta uskalsin tehdä sen, mitä en olisi nuorempana osannut edes …
Synnyin Mellakoskella, pienessä kylässä syvällä Suomen Tornionlaaksossa, missä metsä melkein kuiskasi salaisuuksia ja hiljaisuus oli luonnollinen osa kieltä. Oli 70-luku, ja elämä kulki siellä pohjoisessa toista tahtia, hitaammin, mutta jollain tavalla rikkaammin. Revontulet tanssivat kuin ne olisivat tienneet, että tarvitsimme ripauksen taikaa pimeinä talvikuukausina. Alakoulussa olin luokassa, jossa oli vain neljä oppilasta. Neljä! Olisimme voineet …
Aivan hiljaa Käteni koskettavat maata,juuret hengittävät syvään. Aivan hiljaa. Kallistan pääni runkoasi vasten,viileästi annat henkäyksen iholleni. Aivan hiljaa. Kuuntelen vuosien tarinoitasi,myrskyä ja juhannusta. Aivan hiljaa. Kiedon kädet ympärillesi,olet tässä, juuri nyt. Aivan hiljaa. Kuiskaat menneisyyden tuulista. Aivan hiljaa. Kerrot tulevista myrskyistä. Aivan hiljaa. Sinä jäätkun minä lähden. Aivan hiljaa. Sanon hyvästit,koskettamalla maata. Aivan hiljaa. Juuresi …