Tankar om att leva mellan två världar. Om arv, blod och de där osynliga banden som formar vem man är och vem man trodde man var.
I skuggan av barndomens somrarIbland bär man med sig människor hela livet, sådana som kanske bara fanns där i utkanten men som ändå lämnar avtryck större än vi förstod då. Det här är en berättelse om en sådan plats. Och om en kvinna jag fortfarande kan känna när vinden rör vid gräset, där åkern möter …
Kun monien vuosien jälkeen palaa juurilleen, sinne mistä kaikki sai alkunsa, muuttuujälleen lapseksi. Vaikka suurimman osan elämästäni olen elänyt aivan toisenlaisissaympäristöissä, kotiseudussa on jotain, mikä puhuttelee suoraan sydäntä. Tunnistan lapsuuden tuoksut, vastaleikattu ruoho, pihka, tuore leipä. Tunnenlämpimän ruohon paljaita jalkojani vasten ja kylmän joen veden, joka saa koko kehonvärisemään. Mutta ennen kaikkea tunnen itseni rikkaaksi. …
När man efter så många år återvänder till sina rötter, till platsen där allt en gångbörjade, förvandlas man till barn på nytt, på något sätt. Känslan av förväntan. Trots attstörre delen av mitt liv har utspelat sig i helt andra miljöer, är det något medhembygden som talar direkt till hjärtat. Jag känner barndomens dofter, nyklippt …
Även om min barndom inte var inlindad i bomull, rymmer dess minnen värme,rädsla, glädje och något som inte kan mätas i kvadratmeter eller modernabekvämligheter. Det här är berättelsen om huset som fostrade mig och lämnadeett avtryck som inte bleknar. De första åren av min barndom tillbringades i ett hus där livet levdes tätt inpå,men varmt, …
Vaikka lapsuuteni ei ollut pumpuliin kääritty, sen muistoissa on lämpöä, pelkoa,iloa ja jotain sellaista, mitä ei voi mitata neliömetreillä tai nykyaikaisillamukavuuksilla. Tämä on tarina talosta, joka kasvatti minut ja jätti jäljen, joka eihaalistu. Lapsuuteni ensimmäiset vuodet kuluivat talossa, jossa elettiin tiiviisti muttalämpimästi, kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Asuin kuusivuotiaaksi astivanhempieni ja kolmen sisarukseni kanssa, samassa rakennuksessa, jonka …
Som för så många unga vuxna tog äventyrslusten till slut över även hos mig. Envilja att bryta mig loss, pröva mina egna vingar och se hur långt de skulle bäramig. Fast jag som barn varit den blyga och tystlåtna iakttagaren, den som drogsig undan i hörnen, som fick hemlängtan redan på klassresor, bar jag inom …
Kuten niin monella nuorella aikuisella, myös minulla seikkailunhalu vei lopultavoiton. Tahto irrottautua, kokeilla omien siipien kantavuutta ja nähdä, mihin astine minut kantaisivat. Vaikka olin ollut lapsena se ujo ja hiljainen tarkkailija, sejoka vetäytyi nurkkiin, jolla oli koti-ikävä jo pelkällä luokkaretkellä, tunsinsisälläni palavan kaipuun johonkin uuteen. Lopulta uskalsin tehdä sen, mitä en olisi nuorempana osannut edes …
Kohtalon taival Isovanhempani, mummi ja pappa, tulivat täysin eri maailmoista. Mummi kasvoi pohjoisen karuissa ja hiljaisissa maisemissa, siellä missä lumi peitti pellot puoleksi vuodesta ja hiljaisuus oli osa arkea. Pappa taas oli kotoisin idästä, Karjalasta, jossa metsät lauloivat ja kylät elivät omassa rytmissään, kieli, tavat ja luonto kietoutuivat toisiinsa kuin vanha, tuttu kansanlaulu. Papan työtaival …
Oletko koskaan tuntenut olevasi elämäsi sivustakatsoja, kuin teatteriesityksesi yleisössä, missä sinä olet päähenkilö, mutta et hallitse tapahtumien kulkua? Tämä saattaa kuulostaa tutulta, ja moni meistä elää tämän tunteen kanssa päivittäin. Oman elämäni tapahtumat veivät minut syvälle kuiluun, missä vallitsivat pimeys ja epätoivo. Nuo hetket tuntuivat musertavilta, mutta tänään katson taakseni kiitollisuuden valossa. Nämä kovat koettelemukset …
Hiljaisuuden voima – suomalaisuus, jota ei tarvitse selittää Synnyin Tornionjokilaaksossa, kylässä keskellä metsiä ja järviä. Siellä hiljaisuus ei ollut puutetta äänistä, vaan rauhan muoto. Kun kasvaa tuollaisessa ympäristössä, se rauha jää osaksi ihmistä – se kulkee mukana, vaikka matka veisi kauas. Nykyään asun Ruotsissa ja minulla on molemmat kansallisuudet, olen sekä suomalainen että Ruotsalainen, minulla …