Dimman har lagt sig över minnets dal,täcker de gamla sinnens skogoch de uråldriga tankarnas stigar. Mina fötter är kalla mot den fuktiga mossan,men jag känner hur jorden andas.Skogen viskar till mitt trötta sinne:att omfamnas, att få ro.Den vill ha hem de sina,de som ännu tror. Inte än.Mina fötter bär ännu,de vill bara känna hur jorden …
Palaan sinne, missä varjot lepäsivät.Tornionlaakson hiljaisiin maisemiin,missä Mellajoki yhä virtaakuin huomaamaton laulu lapsuuteni ajasta. Siellä kasvoin,metsän ja joen välissä,heinäpeltojen kutkuttavissa heinissä,kesäiltojen pehmeässä valossa,jolloin yö ei tullut koskaan aivan perille. Juoksin paljain jaloin,auringon lämmitetty maa kantoi kevyesti,eikä ollut huolia,vain tuuli, joka vei ajatukset mennessään. Joki oli viileä ja kirkas,se pakotti pysähtymään,hengittämään syvään kuin olisi kuullut sydämensä …
Jag återvänder dit där skuggorna vilade.Till Tornedalen, stilla i sin tystnad,där Mellaån ännu rinnersom en tyst sång från min barndoms tid. Där växte jag upp,mellan skogen och ån,i det kittlande gräset på ängen,under sommarnätter så ljusadär natten aldrig riktigt kom. Jag sprang barfota,marken värmd av solen bar mig lätt,och inga bekymmer fanns bara vinden som …
Vinden bär med sig minnen från svunna tider,den viskar drömmar och önskningar, av Lapplands magiska vidder.Dess beröring är mjuk och mild,den för dig med, till tankar i still. I minnen dansar levande och döda,de blickar mot horisonten, där själar väntar i det sköna.Följ med i vindens svep,fatta tag i den tunna linans grep. Vinden bär …
Tuuli tuo tullessaan menneen ajan muistoja,se kuiskaa unelmia ja toiveita, niitä lapin maan taikoja.Sen kosketus on lempeä ja hellä,se vie mukanaan mielensä siellä. Muistoissa elävät ja kuolleet tanssivat,he katsovat horisonttiin, sinne missä sielut odottavat.Tule mukaan tuuleni viimaan,ota kiinni ohueen siimaan. Tuuli lennättää sinut muistoihin muinaisiin,Ikivanhojen aikojen esi-isiin.Tanssi elävien ja kuolleiden kanssa,siellä lapin maan taikojen maassa. …
Jag är vinden som smeker din kind,snöflingan som stilla vilar i vind.Jag är steget tyst i djupaste snö,en berättelse i ditt blod stilla och öm, men ej att dö. När du vandrar ensam i skogens sken,och månen lyser på stigar som flytt sin scen,minns då: jag är ej borta, aldrig på flykt,jag finns inom dig …
Sininen ja Valkoinen,ovat värit taivaan aurinkoisen.Harmaa ja sateinen,ovat päivän sävyt syksyisen. Tähtien loisteessa revontulet leikkivät kilpaa,kuu katsoo vieressä miettien hiljaa.On yö ja hiljaisuus ilman valtaa,taivaan musta viitta luo lapin taikaa. Katso lapseni taivaan autiota alaa,kaiken tämän saat minulta salaa.Kun näet tähden tuikkivan korkealla,tunnet minut lähelläsi kämmenellä. Olen tuolla taivaalla yhdessä kuun ja tähtien maassa,revontulien leikkien …
I marken har en smal stig trampats fram,den bär mig vidare under mina steg, lugn och sann.Det är en väg krokig och full av sten,och jag kan höra dess melodi sorgsen men ren. ”Vandra stilla, min kära resenär,låt mig trösta ditt hjärta när det är kär.Lämna din oro och sorg vid mina krökar,lyssna till min …
Maahan on poljettu kapea tie,jalkojeni alla se minua vie.Se on polku mutkikas ja Kivinen,ja voin kuulla sen itkevän sävelen.”Kulje hiljaa matkalaiseni mun,anna mun lohduttaa mieltäsi sun,jätä huolesi ja murheesi mutkieni luokse,ja kuuntele säveltäni mutta älä juokse.Pysähdy kun mieltäsi huoli painaa,olen kanssasi tässä alla sinisen taivaan.Anna taakkasi jo olla,ja levähdä hetken,päättymässä on taival pitkän retken.Kulje hiljaa …
Skuggan vid min sida berättar om det förflutna,den viskar tyst om stunder som var.Den är min följeslagare i glädje och sorg,den vandrar med mig genom molnens torg. Jag önskar lämna den kvar,och bara möta det som är där framme.Men den går inte sin väg,den längtar efter sällskap, sitt namn. Den håller sig fast vid min …