Välkommen till lägerelden!
Där magin styr och fantasin får utrymme att flyta bredvid det verkliga. Här samlar jag mina egna upplevelser, erfarenheter och påhittade berättelser, en blandning av det övernaturliga och det vardagliga, där inget är riktigt som det verkar.
Tervetuloa leirinuotiolleni!
Jossa taikuus hallitsee ja mielikuvitus saa tilaa kukoistaa todellisuuden rinnalla. Täällä kokoan omia kokemuksiani sekä kuvitteellisia tarinoitani, yhdistelmä yliluonnollista ja arkea, jossa mikään ei ole aivan sitä miltä näyttää.
He tulivat harmaalla kuorma-autolla aamuhämärässä. Lumi narskui raskaiden saappaiden alla, ja höyry nousi hevosten sieraimista. Näin ne jo ennen kuin ne kääntyivät meidän pihaan, sotilaat, joilla oli käsky ja kylmä katse. Tiesin, mitä ne hakivat. Me kaikki tiesimme. Pihapiiriin oli jo iemmin maalattu merkintä: Yksi hevonen, kaksi lehmää. Mutta ne ottivat myös Tähtitytön. Minun vasikkani. …
Kun monien vuosien jälkeen palaa juurilleen, sinne mistä kaikki sai alkunsa, muuttuujälleen lapseksi. Vaikka suurimman osan elämästäni olen elänyt aivan toisenlaisissaympäristöissä, kotiseudussa on jotain, mikä puhuttelee suoraan sydäntä. Tunnistan lapsuuden tuoksut, vastaleikattu ruoho, pihka, tuore leipä. Tunnenlämpimän ruohon paljaita jalkojani vasten ja kylmän joen veden, joka saa koko kehonvärisemään. Mutta ennen kaikkea tunnen itseni rikkaaksi. …
När man efter så många år återvänder till sina rötter, till platsen där allt en gångbörjade, förvandlas man till barn på nytt, på något sätt. Känslan av förväntan. Trots attstörre delen av mitt liv har utspelat sig i helt andra miljöer, är det något medhembygden som talar direkt till hjärtat. Jag känner barndomens dofter, nyklippt …
Alina stirrade på sina händer, täckta av blod och smuts, och de skakadeokontrollerat. Hon flyttade blicken till lastbilarna som anlände utan uppehåll, enoändlig ström som förde med sig sårade.Det var juli. Solen brände obarmhärtigt, vilket gjorde det redan tunga arbetetännu mer kvävande. Männens rop, jämmer och snyftningar ekar fortfarande imina öron än idag. ”Men nu …
Vaikka maailma särkyy, syntyy silti uutta elämää. Pienellä tilalla, jonne suru on asettunut isän jäätyä palaamatta rintamalta, Alina yrittää pitää koossa sen, mikä uhkaa hajota. Hänen lapsuudenystävänsä Elvi kirjoittaa sodan varjosta, jossa ”täällä haisee aina veri”, ja nauru on käynyt harvinaiseksi. Mutta kaiken keskellä syntyy vasikka, tumma, elävä ja jonka otsassa loistaa valkoinen tähti. ”Tähtityttö,” …
Aureli, Flodlandets dotter, lever i en stillsam by vid flodens kant, där naturen och de gamla föreställningarna vandrar sida vid sida i vardagen. Inom henne bor vissheten om att vara annorlunda, en förmåga att höra skogens röst och ana det som ännu inte skett. När korpen kommer med sin varning och det förflutna vaknar till …
Aureli, Jokimaan tytär, elää hiljaisessa kylässä joen varrella, jossa luonto ja muinaiset uskomukset kulkevat arjessa mukana. Hänen sisällään elää tieto erilaisuudesta, kyvystä kuulla metsän ääni ja aistia tuleva. Kun korppi tuo varoituksen ja menneisyys herää henkiin, Aureli joutuu kohtaamaan kohtalonsa ja sen, mitä ei voi paeta. Osa I Yö ja varjo Pirtissä leijui savua. Tulipaikan …
Innan månen hade fått sitt namn och stjärnbilderna sin form, härskade vargmoröver fjällets vidsträckta, orörda marker. Hon vandrade tillsammans med sin flock,kände varje dal, varje stenig höjd och rörde sig där vinden blåste fri och snönberättade gamla sagor.När kvällens skymning föll kallade vargmor varsamt på sina valpar att komma utur lyan. Tre små nosar kikade …
Ennen kuin kuu sai nimensä ja tähtitaivaan kuviot oman muotonsa, susiemohallitsi tunturin laajoja, koskemattomia maita. Hän vaelsi laumansa kanssa, tiesijokaisen laakson, jokaisen kivisen harjanteen, ja kulki siellä, missä tuuli puhalsivapaana ja lumi lauloi vanhoista tarinosta.Illan hämärtyessä susiemo kutsui pentujaan ulos luolan suojasta. Kolme pientäkuonoa ilmestyi varovasti luolan suulle, ja pienet sieraimet värähtelivät, kunpakkasen kirpeä tuoksu …
Eldräven vandrar från väst till öst, med lågor ch gnistor virvlande från sin svans.Den är rastlös, något tynger dess sinne.På nattens svarta himmel målar den röda, lila och gröna nyanser som rör sig efter dess tankar, färgade av saknad.Dess svans följer dess herre och målar ett språk av vemod över himlavalvet. Den rastlösa räven, himlens …