Välkommen till lägerelden!
Där magin styr och fantasin får utrymme att flyta bredvid det verkliga. Här samlar jag mina egna upplevelser, erfarenheter och påhittade berättelser, en blandning av det övernaturliga och det vardagliga, där inget är riktigt som det verkar.
Tervetuloa leirinuotiolleni!
Jossa taikuus hallitsee ja mielikuvitus saa tilaa kukoistaa todellisuuden rinnalla. Täällä kokoan omia kokemuksiani sekä kuvitteellisia tarinoitani, yhdistelmä yliluonnollista ja arkea, jossa mikään ei ole aivan sitä miltä näyttää.
Aureli, Jokimaan tytär, elää hiljaisessa kylässä joen varrella, jossa luonto ja muinaiset uskomukset kulkevat arjessa mukana. Hänen sisällään elää tieto erilaisuudesta, kyvystä kuulla metsän ääni ja aistia tuleva. Kun korppi tuo varoituksen ja menneisyys herää henkiin, Aureli joutuu kohtaamaan kohtalonsa ja sen, mitä ei voi paeta. Osa I Yö ja varjo Pirtissä leijui savua. Tulipaikan …
Innan månen hade fått sitt namn och stjärnbilderna sin form, härskade vargmoröver fjällets vidsträckta, orörda marker. Hon vandrade tillsammans med sin flock,kände varje dal, varje stenig höjd och rörde sig där vinden blåste fri och snönberättade gamla sagor.När kvällens skymning föll kallade vargmor varsamt på sina valpar att komma utur lyan. Tre små nosar kikade …
Ennen kuin kuu sai nimensä ja tähtitaivaan kuviot oman muotonsa, susiemohallitsi tunturin laajoja, koskemattomia maita. Hän vaelsi laumansa kanssa, tiesijokaisen laakson, jokaisen kivisen harjanteen, ja kulki siellä, missä tuuli puhalsivapaana ja lumi lauloi vanhoista tarinosta.Illan hämärtyessä susiemo kutsui pentujaan ulos luolan suojasta. Kolme pientäkuonoa ilmestyi varovasti luolan suulle, ja pienet sieraimet värähtelivät, kunpakkasen kirpeä tuoksu …
Eldräven vandrar från väst till öst, med lågor ch gnistor virvlande från sin svans.Den är rastlös, något tynger dess sinne.På nattens svarta himmel målar den röda, lila och gröna nyanser som rör sig efter dess tankar, färgade av saknad.Dess svans följer dess herre och målar ett språk av vemod över himlavalvet. Den rastlösa räven, himlens …
Tulikettu kulkee lännestä itään, vetäen lieskoja ja kipinöitä hännällään.Se on levoton, jokin painaa sen mieltä.Yön mustalle taivaalle se piirtää punaisia, violetteja ja vihreitä sävyjä, jotka liikkuvat sen ajatusten mukana, ikävän värjääminä.Sen häntä seuraa isäntäänsä ja maalaa kaihon kieltä taivaan kankaalle. Rauhaton kettu, taivaan taiteilija ja mustan yön valaisija, etsii rauhaa ja mielihyvää.Kuuletko vihellyksen alhaalta maasta? …