Kuka minä olen?
Synnyin Mellakoskella, pienessä kylässä syvällä Suomen Tornionlaaksossa, missä metsä melkein kuiskasi salaisuuksia ja hiljaisuus oli luonnollinen osa kieltä. Oli 70-luku, ja elämä kulki siellä pohjoisessa toista tahtia, hitaammin, mutta jollain tavalla rikkaammin. Revontulet tanssivat kuin ne olisivat tienneet, että tarvitsimme ripauksen taikaa pimeinä talvikuukausina.
Alakoulussa olin luokassa, jossa oli vain neljä oppilasta. Neljä! Olisimme voineet tulla kouluun samalla pulkalla. Opettajamme tiesi kaiken meistä kaikista. Ei voinut piiloutua kenenkään taakse, ei kokeissa, eikä varsinkaan silloin, kun pyöritteli silmiään, koska olisi mieluummin ollut ulkona rakentamassa lumilinnaa kuin laskemassa matikkaa.
Olin ujo, hiljainen ja rakastin olla luonnossa; juosta, hiihtää, leikkiä lumessa, siellä tunsin olevani eniten elossa. Elämä vei minut kauas Tornionlaaksosta. Muutin Ruotsiin, perustin perheen, loin uran ja uuden elämän, kaikkea, mitä siihen kuuluu. Vuosien ajan arki rullasi hurjaa vauhtia, kalenteri täyttyi, aikaa vähän ja minä itse kadotin vähitellen yhteyden siihen sisäiseen rauhaan, jonka joskus tunsin. Ja sitten se tuli – identiteettikriisi.
Se sisäinen järistys, joka pakotti pysähtymään ja todella pohtimaan, kuka minä olen, syvällä sisimmässäni. Mitä halusin puolustaa, mihin halusin palata. Silloin aloin löytää takaisin kotiin. Kieleen. Luontoon. Hiljaisuuteen. Siihen tyttöön, jolla oli lunta poskilla ja tuulen viima hiuksissa.
Olen oppinut, että ei ole heikkoutta kyseenalaistaa itseään, se on voimaa. Uskaltaa tarkastella omia valintojaan, alkuperäänsä, unelmiaan. Ja ettei koskaan tarvitse hävetä sitä, mistä tulee. Olen ylpeä juuristani. Ylpeä siitä, että olen tornionlaaksolainen; jalat mullassa ja sydän jossain suuremmassa.
Tämä blogi on minun tapani jakaa Tornionlaaksoa, sitä lappilaista ja pohjoismaista taikaa, jonka parissa kasvoin. Hiljaisuudesta, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Revontulien äänettömästä tanssista taivaalla. Paikasta, jossa ihmisiä on vähän, mutta sydämet suuria. Minusta ja kokemuksistani, arjesta ja kaikesta, mitä tapahtuu joen molemmin puolin. Tervetuloa tänne koivujen keskelle. 🌿